hiljaa kuuntelen kuinka
kerrot poikaystävästäsi
ei minulla ole tunteita,
sinua kohtaan,
ei minulla saa olla
kerrot yhteisistä hetkistä,
hänen kanssaan ja
vaikenen,
en voi haluta sinua,
haluan sinun vain
olevan onnellinen
kävelen kahvilasta kotiinpäin
jään rannalle kivelle istumaan
tunnen kuinka aurinko laskee
selkäni takana,
kyynel valuu poskelleni,
saanko ikinä olla onnellinen
kanssasi, en usko.
heitän kiven toisen perään
jokeen ja mietin
miten nopeasti voi
upota ja olla
näkemättä aurinkoa
enää ikinä
miten arvaamattomasti
joku voi heittää
sinut pohjalle
näkemättä sinua
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea vertaus tuo putoaminen
tuossa runossa "miten nopeasti voi pudota ja olla näkemättä aurinkoa enää ikinä". I agree ;)
Lopetus on upea, runossa on surullinen mutta kauniisti kirjoitettu tarina!