Nimetön

Kehe voit luottaa,
tällä petollisel pohjalla,
kun pikkusielutki saa sua ohjailla.

Hei koita jaksaa, koita ymmärtää,
oon mäki ollu yht' ymmällää.

Betonitalojen katveessa,
miettien pohtien, mutta sulle kertoa
edes tohdi en.

Tilanne taju, palaneen haju,
pohjilleen palo, tääki talo

Mitä pitäis kelaa, et pystyis relaa,
ja vetää chillist' makkaroita grillist, that's it

Elämisen taito, tunne aito,
autiopaikal tsiigaa ikkunasta,
pihal leikkii viel ne pari lasta,

aikoinaan iteki siellä olin,
toisten hiekkalinnat maaha polin,
mä olin se hiekkalaatikon kovin !