Mä kuuntelen ja kuuntelen sydämeni laulua,
se vaan soi ja se soi vaikka en edes halua.
Se saa mut muistamaan sen kadonneen onnen,
se saa mut muistamaan, mitä mä olin ennen.
Ennen mä tiesin mitä tavottelin,
mä kuljin eteenpäin ja tulevaa suunnittelin.
Mä tiesin tarkkaan mitä elämältä haluan,
ja nyt vasta mä pikkuhiljaa tajuan.
Ei elämä kysy, ei se vastaa, ei mieti,
ei vaikka kuinka haluan tietää mihin vie mun tieni,
se tuo, se vie, se ottaa, se antaa,
ja loppujen lopuks se haavat parantaa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
