sinä sanoit kerran
että sumu hälvenee
minä sytytin valon
ja jäin odottamaan
ehkä liian kirkkaan
ehkä sinä olit tottunut
siihen että piti nähdä
vain hetki kerrallaan
ja minä
avasin oven
en kysynyt
näetkö
ajattelin
että kyllä sinä tulet
kun huomaat
ettei täällä tarvitse pelätä
mutta ehkä juuri silloin
kun maisema lakkasi katoamasta
sumuun
et enää tunnistanut sitä samaksi
ja minäkin
väsyin seisomaan ovella
nyt jätän valon palamaan
mutta en enää
odota kynnyksellä
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
koskettavat toisiaan Runossasi