Varjelum

Toisinaan on niin mahdottoman hyvä olla.
Kietotua ja käpertyä sinuun.

Illuusio täydellisyydestä on kuitenkin kokenut kolauksen,
se särö muistuttaa siitä,
että kaikki on loppujenlopuksi herkästi särkyvää.

Luulin voivani olla näin,
mutta enää en tiedä onko asia oikeasti niin,
kuin annan itseni olettaa.

Ymmärrys on rajallista,
enkä minä tee poikkeusta siinä.

Rakkaus ei häviä,
mutta suojakuori on pirstoutunut.
Nyt sitä pitäisi ankarasti itse varjella,
ja tuntuu että kumpikaan ei tee niin.