Ehtymätön empatiasi täyttää tyhjän asuntoni, josta saat takaisin vain kuluneita kaikuja.
Kylmä kalkulaationi karkottaa sinut hetkiksi, jotka lopulta menetät muististasi minun kaistapäiseen kosmiseen kaikkeuteeni.
Rakastelet minua, mutta et vastaa kun kysyn jumalistasi. Pelkääthän rationaalisuuden raiskaamista, mutta viilennyt vaarallisesti vieressäni.
Sinä pähkinäsilmäinen romantikko, olet kohta allerginen itsellesi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Millainen lie nyt kuluva marraskuusi tähän verrattuna... Näen tässä runossasi narsistin leikkineen herkän runosinäsi kustannuksella ja saanut sanoihisi kyynisen ja tunteettoman kaiun.