Nimetön

Runoilija Jennuski

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.2.2005
Viimeksi paikalla: 27.9.2016 16:45

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
23.7.1988

tämä tyttö uskoo kohtaloon.uskoo ikuiseen rakkauteen ja siihen että jokaiselle on se yksi ja ainoa oikea rakkaus.toivottavasti kaikki ihmiset olisivat onnellisia eikä miettisi kuolemaa niin kuin minä tein kun masennuin.nyt uskallan kohdata tulevaisuuden.maailmassa on kaikkea pahaa mutta me voimme sen muuttaa.rakastetaan toisiamme.ei vihata.ei sodat mitään ratkaise.sodat vain lisäävät vihaa eivätkä johda mihinkään.jokainen meistä on erilainen ja siksi niin tärkeä.
 

Yön kosteus kastellu luonnon,
auringon säteet aamulla heijastaa pisaroita.
Taivas on kirkas,
mutta ilma kuitenkin jo kylmä.

Niin loppui kesä taas lyhyeen,
juuri kun siitä ehti alkaa nauttimaan.
Onneksi tiedossa on se,
että tulee kesä ensi vuonna uudestaan.

Sitä odotellessa nautin syksyn kauneudesta.
Tarkkailen miten luonto valmistautuu talveen.
Hymy nousee huulille kauniin luonnon keskellä.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot