Katse osuu hymyileviin
harhautuu ohikulkeviin
”muistetaan ostaa maitoa”
kuulen sanat, täynnä onnea
Se hetken tuo muistoihin
jolloin maitoa ostaa muistin
tänään valitsen päiväruokaa
yhdelle vain, sydämeni huokaa
Hymyilevät silmät kassaneitojen
antavat pisaran huulille janoisen
ja marketista yhdessä poistuvat
nuo onnelliset, ohikulkevat
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Sny | Kravaattineula ja mies | 7.10.2006 | 1 | Runo |
| Sny | Seitsemän purkkia hunajaa | 5.4.2005 | 12 | Runo |
| Sny | Kesäsade | 22.3.2005 | 2 | Runo |
| Sny | Sinä | 9.3.2005 | 17 | Runo |
| Sny | Salaisuus | 5.3.2005 | 9 | Runo |
| Sny | Siipirikkoinen | 2.3.2005 | 6 | Runo |
| Sny | Sydänyö | 25.2.2005 | 11 | Runo |
| Sny | Elämästä kuolemaan ja takaisin | 25.2.2005 | 9 | Runo |
| Sny | Ostosmatka | 20.2.2005 | 12 | Runo |
| Sny | Löydä en | 16.2.2005 | 3 | Runo |
Kommentit
jotkut onnelliset ovat kaupassakin onnellisia.. yksinäiset yksinäisiä.. voi kurjuus.."elämä on.." (<--voih ei taas...)
Voih. Tuttu tunne. Sattuu ne kaikki onneliset parit silloin kun itseä surettaa ja kaipaisi lähelleen lämpöä vain. Vaikka ei saisi toisten onnea "vihata". Kiitos arvostelustasi.
Tässä on jotakin sellaista, mitä monessa runossa ei. Tai vaikka ajatus olisikin yleinen, sen voi näin sanoa omaperäisesti, aidosti ja arkisesti. Lisää tällaista.
kaunis runosi on, niin sydäntä raastavan kaunis.
Hieno runo, tykkään sun sanojen rytmistä! ja samaistun näihin ajatuksiin vähän liikaakin.
Kiitos muuten kommenteista, joita olit esittänyt mun runoista:)
Tuttu tunne... Liiankin. Ihanasti, elävästi kuvattu. You have to go through a hundred miles of sadness for one mile of happiness... Sen olen joutunut huomaamaan...
Tykkään tästä runosta todella paljon! Ja kiitos arvostelustasi!
Arjesta olet saanut kirjoitettua varsin koskettavan ja sydäntäriipaisevan runon. Piti lukea pariin kertaan, tunnelma oli niin kaunis. Kerrassaan hienoa tekstiä!
mukava runo, pidin :)
Täytyy sanoa, että tässä oli jotain aivan erityisen hienoa. Jollain lailla jopa ironinen sävy, mutta silti niin vilpittömän viiltävä. Tekee mieli silittää lohduttaen runon puhujan päätä... Vetää kyllä sympatiat puolelleen. Persoonallista, koskettavaa sanailua.
Tästä tuli sellainen haikean hyvä mieli...vaikka tällähetkellä seurustelenkin niin kyllä minunkin sydämeni vielä huokaa kun ostan, yhdelle vain, päiväruokaa;)
kaunista, saat arkisista asioista kauniita muistoja..se on hienoa.
yleensä kaikki muistavat vaan ne huonot puolet toisesta..
*kättelee* Tuota samaa aina joskus täälläkin. Monin tavoin tuttuus runossasi. Se ei aja minua kauas, ei pakota erikseen tutustumaan, ei vaadi lähestymään hiipien, vaan pehmeässä kainalossaan olevaa minua hipaisten silittelee.