Ikaros

Sinä olet elävä ihmisaurinko
taivaan ikiaikainen purjelaiva
kullassa teutaroivat puusiivet
syksyn paino silmissä
olet palavien kirjojen näytelmä
maljastaan läikkyvä valtameri
makea ilma muinaisella vuorella
kuulas,
täynnä näkyjä

mutta unissasi kutsut tuulia
kuin pilvet
olisivat polkuja