Niinä yön pimeinä tunteina
/herätessäni hikisten lakanoiden keskeltä yksinäisyyteen/
toivon yhä enemmän
että olisi jo marraskuu
sillä silloin olen unohtanut sinut
(lupasin sen itselleni silloin kimaltavana päivänä, kun omenapuut kukkivat)
ja koomisinta tässä on
että olen niin hyvä valehtelemaan
ettet huomannut
jokaisen sanan olleen
vain sinusta
| Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja |
Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| sateinensunnuntai | Eikä kukaan koskaan halunnut sanoa sitä ääneen | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Olen kaikki ne päivät, jotka päätit unohtaa | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Sinun suudelmasi (ja tiedäthän, että unohtaisin jos vain osaisin | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Sillä kaikkeen kyllästyy | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Tiedätkö mitä olen unohtanut? | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Nimetön | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Rakastanko sateen tuoksua vai sinua? | 3.10.2009 | 0 | Runo |
| sateinensunnuntai | Minun pitäisi unohtaa | 3.10.2009 | 0 | Runo |