Ne sanat oli liian suuria mun suuhun
''mä rakastan sua'', ei musta ollut silloin muuhun
Mä olin yksinäinen, nuori ja tyhmä
en tajunnut seurauksia mun hölmöilyistä
Jälkeenpäin on helpompi nauraa
ja ajatella, kaikki se oli turhaa
Mut ilman niitä kokemuksii oisin sitäkin tyhmempi
ja nyt voin sanoo, oon kasvanu paljon henkisesti
Ja oon tyytyväinen siit, et menneitä ei voi muuttaa
koska sillon en ehkä ois mitä oon nyt
Mä oon onnellinen ja ennen kaikkee vahva
enkä enää maailmaan niin helvetin väsynyt
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
