Kaksi surulllista silmää,
surullinen suu,
kääntyy hiljaa varjoissa kuun.
Aurinko jo saisi tulla,
vartaloa lämmittämään,
lämpöä jo tarvitaan kipeästi tähän,
sydämeen pieneen,
joka monesti rakasti,
monesti pettyi,
ja monesti unohti.
Jos vaan vielä kerran unohtaa pystyisin
aloittaisin alusta.
Onnellinen taas olla voisin.
Selite:
Sä jatkoit jo eteenpäin matkaa,
ja mä viel muistelen mennyttä aikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tajunnan purkua, ajatusten selvittämistä.
Hyvää syntymäpvä!