Juuri kun luulin
olevani turvassa
kalliossa, juurtuneena
saavuit Sinä
häivähdys ikuista
ilman kysymyksiä
maanruskea katseesi
sulattamassa routaani
olet minulle Vesta
ikuinen neitsyt
heittäydyn
tomuksi
sillä
rakastat
myös
minua
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kaihertaja | 081 | 11.3.2007 | 6 | Runo |
| Kaihertaja | 079 | 22.9.2006 | 10 | Runo |
| Kaihertaja | 078 | 27.4.2006 | 8 | Runo |
| Kaihertaja | 076 | 2.3.2006 | 2 | Runo |
| Kaihertaja | 075 | 21.2.2006 | 7 | Runo |
| Kaihertaja | 074 | 20.2.2006 | 6 | Runo |
| Kaihertaja | 072 | 11.1.2006 | 1 | Runo |
| Kaihertaja | 073 | 11.1.2006 | 1 | Runo |
| Kaihertaja | 071 | 10.1.2006 | 2 | Runo |
| Kaihertaja | 067 | 2.1.2006 | 0 | Runo |
Kommentit
Ai ku ihana! Tykkään..Hyvää syntymäpäivää:-)))
Vahva, säväyttävä ja koskettava runo rakkaudesta.
Joku tässä säväyttää. Itse syydän liikaa aina tavaraa pieneen tilaan, tässä taas on ilmavuutta ja hengitystilaa. Jotenkin tosi viehättävä vaikka yksinkertainen :)
Vahva ja kaunis on tämä runosi!
Alkukantaista voimaa ja tunteiden herkkyyttä.