istuin edessäsi
näkemättä
ja suutelin
kuohuviini lauloi sisälläni
sinä olit lämpöni
enkä pelännyt
puita temmattuina teiden varsille
kuin kaatuneet sotilaat
vain autojen valot viittoivat kukkulan takaa
Selite:
Asta-myrsky iski Savonlinnaan Olavinpäivänä 29.7, jolloin juoksin rakkaani kanssa turvaan erääseen olutravintolaan josta meni jossain vaiheessa valot pois. Myrskyn laannuttua kävelimme kotiini. Se oli jännittävä matka, mutta olin onnellinen sillä sain pitää häntä kädestä, ja rakastaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuohot Saimaalla
puut juurineen paikaltaan
turha pelätä
kaikki vaarassa eikä
kukaan kuollut paitsi puut
Upea kokemus varmaan monin tavoin.
Hyvä!
Ihana ja lämmin runo kylmän päivän illasta. :)
Tai siis jostain syystä sain mielleyhtymän iltaan, vaikka onhan tämä voinut toki päiväsaikaankin tapahtua :)