Jäi jälkeesi siivetön lintu
täynnä polttavaa lentohalua.
Sen jalat surusta raskaat
vielä eteenpäin kulkea.
Pieni sydän hakaten epätoivosta
ei se voi käsittää elämän kovuutta.
Mielessään kauniita muistikuvia
se tulee aina rakastamaan sinua.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Inkataika | Menetys | 19.12.2009 | 1 | Runo |
| Inkataika | Elämän hento liekki | 23.9.2009 | 0 | Runo |
| Inkataika | Tuska | 23.9.2009 | 0 | Runo |
| Inkataika | Kivi sydämeltä | 23.9.2009 | 0 | Runo |
| Inkataika | Pihakatu | 23.9.2009 | 0 | Runo |
| Inkataika | Siivetön | 12.3.2009 | 4 | Runo |
| Inkataika | Hiljaisuus ei tunne | 12.3.2009 | 0 | Runo |
| Inkataika | Jos voisit.. | 8.3.2009 | 2 | Runo |
| Inkataika | Taustalla | 5.3.2009 | 3 | Runo |
| Inkataika | Suljetut ovet | 18.2.2009 | 2 | Runo |
Kommentit
Mukaansa tempaava kaikessa surumielisyydessään. Jotenkin tosi koskettavaa.
Ihanan haikea ja niin surullinen. Tosi kaunis.
Kipua, koskettavaa kipua ja surusta raskaat siivet. Mutta luota vain, tuo lintu lentää taas kun on sen aika. Rakkaus, se kantaa eteenpäin. Rakkaus elämään.
Auts, tämä sattuu tosi paljon!
Aivan upeaa vertausta, hienosti kirjoitettu!