En halua tätä maailmaa
liian vähän rakkautta
liian paljon kaipuuta
pahasta puhumattakaan
On vaikeaa hengittää
tämäkö on ansaittua elämää?
kun lapsenakaan ei nää
mitä järkeä on elää
Viekää kallonkutistajalle
itkekää vaikka perään
sekö minut parantaa
en muuta tarvinnutkaan
en elä, vaikka elänkin
yhtä paljon kuin aiemminkin
Lääkehöyryissä houraillen
unissani taivaan tähtiä tapailen
kuuta tavoittelen, lisää tarvitsen
mikään ei riitä
On paha olla, tekee mieli oksentaa
mutta tätä henkistä paskatautia
ei voi antibiooteilla parantaa
on jo kroonistunut
elämääni vakiintunut
ehkä joskus olen jo tottunut
ehkä joskus olen jo tähdissä
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi