Aaveena kaupungissa
ruumiittomana sieluna
näkymättömänä hahmona
ylikäveltynä ja alistettuna
En pysty aikaa tappamaan
en hengittämään, en puhumaan
edes ihoasi koskettamaan
vain näkemään valtavirran
En koskaan pitänyt elämästä
en koskaan sitä kokenut
olen harmaalla alueella
rajan tuntumassa, yksinäisenä ajatuksena
missä on minun kultainen keskitieni?
Ihmisten keskellä, keskipisteessä
silti kaikesta kaukana, haudattuna
elämäkö edessä? ehkä unissa.
Jatkan haamuna
Selite:
Outo visio iski keskellä yötä. :o
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi