Hopeakyynel

On sydämmeni taottu metallista,
timanteilla reunustettu.

Tuskalla täytetty,
mutta myös onnella.

Välillä se hulluus hiipii,
on aika tarttua lääkepurkkiin!

Joko ikuisen nautinnon niistä saa,
tai tyhjyyteen vajoaa.

Pitkät hopeakyyneleet,
silmät meritähtiset.

Sydän tihkuttaa veristä tunnelmaa.

Omatuntoni on herkkä,
mutta silti olen taistelija.

Toisen suudelmasta en muuta saa,
kun kaksinkerroin lisää ikävää.

Ei kukaan sydäntäni pysty samalla tavalla täyttämään.

Missä olet?

En minä tiedä.....