Onnellista loppua
ihminen haluaa itselleen kirjoittaa
ilman surua puuduttavaa
ilman kipua ahdistavaa
Täällä Jumala nauraa heikoille
kaipuuta, armoa tunteville
ei kukaan itseään tunnista
ei kukaan itseään pelasta
Kai voit vielä ymmärtää
että olet vain ihminen
Etkö voi vielä ymmärtää
että kuljet loppuun tien
silti toinen hamuaa
toista viereensä tyhjyyttä täyttämään
vaikka ei silti siitä
toista ihmistä kiitä
kaikki meistä lakoaa
ei sitä ole meistä kukaan estämään
ei sitä tule kukaan kestämään
kun menettää otteen elämään
Etkö sitä voi ymmärtää
että olet vain ihminen
Etkö sitä voi ymmärtää
että kuljet loppuun tien
ja maahan tiesi vie
tie vie sut matkasi päähän
mutta päädytkö minnekkään?
Selite:
jatkoa sarjassamme yhtäkkinen halu kirjoittaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
