Syyhyän, syynä on saastainen punkki,
lainakoti tuoksuu kuin mätä skunkki.
Elämä hymyilee, minä vain nauran;
hysteerisenä tunteille haudan.
Tän pitäisi olla elon parasta aikaa,
mut kulkurin kengät tunne ei taikaa,
ne menee minne tie, niin pirun mutkikas, ne vie.
Suutelee eteistä joka niiden alle päätyy,
vie eteenpäin sydäntä, joka asteen taas jäätyy.
Selite:
Karkeaa arkea.
Jaksaa, ei jaksa, jaksaa, ei jaksa.....
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
En yleensä ole suuremmin riimien ystävä, mutta tähän pätkään ne sopivat paremmin kuin nyrkki silmään. Sopivasti humoristinen ote, vaikka surullinenhan tämä on.
Kiitos :)
ja se kulkee, kävelee, eteenpäin menee:) vähän surulliselta kyllä kuullostaa:( kiitos arvostelusta.