Onko tunteissani mitään järkeä?
Sillä ethän ole minulle enää tärkeä,
toistan itselleni vakuuttaen
ettet voi enää sydäntäni särkeä
Ei enää huokaustakaan,
teen nyt hiljaa päätökseni vakaan
Vaan tumman tähtitaivaan alla
silti yhä valveilla makaan
haluten unohtaa muistoni meistä
joita luen haalistuneista kirjeistä
vaikka tiedän kyllä, näin ei katoa
tämä kaipuu, tämä ikävä
Etsin paikan hämärästä laiturilta
Ja hetken on taas se kesäilta
kun tuuli punoi hiuksemme yhteen
Ja tuoksui mereltä ja unelmilta
Selite:
Toinen yhteisjulkaisu - kaarna & Tigger
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vau..hienosti runoiltu.
Awww, kauniisti kirjotat(:
yritän itselle myös vakuuttaa ettei Se Yksi voi enää sydäntäni särkeä mutta silti sattuu. Vaikka kuinka yrittää välttää omilla tunteilla pelleilemistä, niin silti aina onnistuu satuttaa itseään. auts.
Unohtamisen vaikeutta.... voi kun tietäisikin sen miten toisen voisi unohtaa ja eteenpäin jatkaa. Aina se aikansa ottaa vaikka tuntuis ettei enää rakkautta yhteistä kaipaa.
Upea runo.
Tolkuttoman kaunis. Löydän joitan pieniä kohtia jotka ovat itselle tuttuja. En taaskaan löydä sanoja joilla kuvailisin tämän kauneutta.
Voi. Kaunista lukea, sointui niin hyvin.
Löysin tästä myös paljon omia ajatuksia.
oon lukenu tän monta kertaa ja joka kerta se on yhtä koskettava
Ihanan hempee ja muisteleva runo. Saa hyvän tunnelman aikaan. Kerronta on hyvä ja riimitys paikallaan. Pidin todella tästä runostasi. :)
Wow..upeaa yhteistyötä! Tuloksena puhuttelevaa herkkää ja syyvyyksiä koskettavaa runoutta. *ihailee suunnattomasti*
kaunista ja todellista:) koskettavaa:)
Kaunis. Vie mukanaan sinne laiturille... Tunnelmaa.. tunnetta..
Riimejäkin juuri sopivasti, ei pursuten, eikä väkisin väännettynä.
Riimitys toimi hyvin, ei vaikuttanut väen vängällä väännetyltä. Hienosti rakennettu. Ja aihe oli niin tuttu, ettei jo pelkästään sen vuoksi voinut olla kolahtamatta.
Olen kade.
Ja
Joku meni ja kirjoitti
mun elämästä.
Vähän jo
liiankin osuvasti.
Hmmnh.
Hitto. :)
aivan ihana <3
Välillä eilisen ja tämän päivän - haikeus pitää otteessaan.