Syysikävää

Runoilija nurinkurinen

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 28.8.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Yksi on niin väsynyt.
 

Olen ikävöinyt katuvaloja
ja pitkähihaisia yöpaitoja,
kuulaan karkeita
iltoja, jolloin tuuli koputtaa ikkunan karmeihin
palmikoidessaan yksinäisten hiuksia

Ullakolla viruneissa villahatuissa
tuoksuu viime vuoden turvaa tuova onnettomuus,
jonka lahjoitin pois
kutistuneiden villapaitojen kanssa samassa lumisessa
paperikassissa

Onko nimesi taas kirjoitettuna jokaisen lehden ruotiin

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

kaunista

Luen tässä tavallaan kahdenlaista ikävää - alussa sellaista onnellisempaa ja lopussa kirpeää toisen, pois lähteneen ihmisen ikävöimistä.

Tykkäsin tän lopusta enemmän kuin alusta. Musta tuntuu, et tähän runoon sisältyis joku traaginen tarina jos tästä tehtäis filmi. Et nyt varmaan yhtään seurannu ajatusta mut näin mulle tää avautuu :D

 

Käyttäjän kaikki runot