Kuka oven avasi,
aiheutti ilmavirran?
Kortit läjässä mietin:
”liimaan ne yhteen
vaikka yksitellen!”
En tiedä mikä on tarpeeksi,
minulle sinä olet, ja enemmän!
En tiedä mikä riittää,
mutta olet suurin saavutukseni!
Katson sinuun, katsot minuun
Korttitalomme välillä niin hento,
pelkään jo raskaan hengityksenikin
sen kaatavan
Pidätän hengitystäni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä on oikein mukavia kielikuvia, kiitos :)
ei voi muuta sanoa, u-pe-aa! aivan loistavaa kerrontaa, mielikuvien maalaamista. sen tunteen voimaa minkä runo tuo esille...upea.
Upea runo! Itse puhaltaisin korttitaloni tahallani kumoon mikäli se sortuu helposti ja seuraavan talon rakentaisin tiilistä sekä laastista ;)
Taidokasta. Hieno runo!
Samaistun tähän. Hienosti kuvaat runossasi tunteita! (:
upea, niin ihana kuin hento kuiskaus joka häviää tuulen mukaan.
Hyvä
runosi todella hienosti kirjoitettu. upeasti kuvattua tunnetta.
hieno tunnelma runossasi, pidin!