Jokainen isku sattuu yhä kovemmin
Repii minua kappaleiksi
Juoksee hermoratojani pitkin
Turruttaa minun tunteeni
Riistää minun rakkauteni
Vuodattaa minusta veret
Saa minut lentämään matalemmalla kuin ennen
Kosketan pohjaa kovemmin kuin koskaan
Olen niin väsynyt nousemaan sieltä
Tuttua reittiä taas takaisin pinnalle
Eihän vierivä kivi sammaloidu.
Selite:
Kun joskus on niitä tosi huonoja päiviä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Otsikko aika tyhmä, mutta "sattuu" olisi ollut vielä typerämpi. Tuli vierivästä kivestä mielee, että mitä hyvää on vierivässä kivessä loppujen lopuksi, luin tekstin, jossa sanottiin, että kivi joka sammaloituu, kasvattaa ympärilleen elämää ja sillä on paikka ja "elämä", mutta vierivä kivi poukkoilee tahdottomasti paikasta toiseen. Itse olen sitä mieltä kyllä, että vierivä kivi ei sammaloidu!
Voi sinua. *halaa lämpimästi* Joskus jokaisella on tämmöisiä päiviä, toivottavasti sinulla on tämä ohimenevää, niinkuin minulla aina. Mutta koskettavasti kerrot siitä.
huonoina päivinä mulla on suunnilleen samanlainen olo :/
mä olen mykistynyt!
ihan älyttömän loistava!
tässä on todella hyviä säkeistöjä, kaikki toimii erikseen ja täydellisesti yhteen.
pidän TODELLA paljon.
Joskus tosiaan on niitä huonoja päiviä, jo sängystä nouseminen saattaa tehdä tiukkaa. Hienosti kuvaat sitä tunnetta.
kerrassaan upea, hyvä!
Todella hyvä. Täynnä ajatusta.
Kaunista ja satuttavaa, sitä kai tämä koko elämä on. Hieno runo!
Surullinen...huonoja päiviä on kaikilla mutta jos niitä on useasti,hae apua,jooko?Tää sun runos on hieno!!!
*halaa* jotenkin niin koskettava ja sydämessä asti tuntuva runo, tuntuu että tämän pohjemmalle ei oikesti voi mennä, osaat kertoa niin hyvin, sieltä sitten pinnalle, runossasi ihanasti kuitenkin toivoa, pidin
Mahtava! aivan tosi hyvä:)
Tunne on tutu,
onneksi ei joka päiväinen.