otit mut, petit mut, jätit mut.

Otit, petit, jätit.
Pidit mua hyvänäs,
kunnes kyllästyit.
Otit toisen,
paremman.
Unohdit mut hetkeks kokonaan,
kunnes tajusit että loputta on tää.
Tulit mun luo ja sanoit:
tää on loppu nyt,
en sua enää rakasta.
Et antanut mulle mahdollisuutta,
et mitään.
Tarjosin sulle rakkautta ikuista,
se ei kelvannut sinulle.
Halusit toisen,
tuntemattoman.
Hylkäsit tutun ja turvallisen,
toivoit parempaa.
Mursit mun sydämmen,
se palasina maassa nyt lojuu.
En tiiä saanko sitä korjattua,
mutta kyynelillä sitä yritän yhteen kasaa.
Tuntuu kuin olisit sydämmeni repinyt rinnasta,
pistänyt neulan sen läpi,
ja heittänyt roskiin.
Sydämmeni nyt kuiviin valuu,
tuntuu ettei siellä enää onnea ole tippaakaan.
Veit mukanas mun uskon,
uskon onneen ja rakkauteen.
Taisit vaan valehdella mulle,
ei rakkaus noin vaan katoa.