Sellaista rakkautta on vaikea ottaa vastaan,
joka avaa suunsa juodakseen haavojeni veret,
pureskellakseen ruvet…
Suola kulkeutuu aaltojen mukana pintarikkoihin,
mutta haljennut maa on syöty pois lautaselta
sinun suuhusi, sinun puutarhaasi,
lupiineiksi hirvenkellojen maahan.
Kuinka kestät kuivuuden
mereen kietoutuneessa sydämessäsi?
Annan sinulle korpin ruosteisessa häkissä.
Katselet sen pimeyttä,
kuin piilossa nukkuisi kultafasaani.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
