Monta huonetta

1

eräänä iltana / kaksi lepattavaa liekkiä / kaksi kuuta ja ruusu /

pimeyden keskellä hellä jumala / valo / joka leikkii oksat /

ja kaipaus / jota ajan silmä ei voi vangita /




Veden kukissa ohikiitäviä näkyjä. Aaltojen terälehdet hellivät niitä.

Sanat säveltävät kosketusten madrigaalia. Taivaalla auringon hedelmä. 

Sen lämpö. Yöllä tähtien valo neuloo siltoja toisiin ulottuvuuksiin.





mitä on kaipaus / mitä rakkaus / ovatko ne vain puhtainta surua /

vai kertomuksia maailman synnystä / 

hengityksen tyhjiössä sielun pyhiinvaeltaja / salainen puutarha





Kun ajat ja paikat katoavat, jää jäljelle vain rakkaus.

2

lehtien suodattama valo / ja illan sini / väriltään melkein pimeää /

unen huoneessa ajan pisarat / ja päivä / ja yö / 

kukka / ja sen terälehdet / sitruunapuiden tuoksu






Eilisen tahrat ovat tanssineet itsensä näkymättömiin.

Hieroneet nahkansa vasten päivien seinää.

Muistan – ja en muista, mitä tahdon. 

Kaiken muun annan pois.






vuoden sisällä on monta huonetta / jokaisella oma ajanlaskunsa /

minuutit voivat juosta / tai madella /

tunnit kuin kyyhkyset haukanmetsästäjän kädessä /





Taivas nielaisee iltaruskon yöksi kääriäkseen uniin hiukan kaipausta.