Kävelen hitaasti
rintamamiestalojen katua
japanilaisten autojen katua
japanilaisten autojen katua
Akileija on karannut
metsämansikan
lemmikin joukkoon
Vanhat nuokkuvat sireenit
omenapuut tervehtivät nöyrinä kulkijaa
Metsäkaistaleella kukkivat kielot
Vihreys huumaa mielen
Itkettää tämä kauneus
Muistelen kaikkia kotejani
Harvaa enää kaipaan
Linnut puuhaavat kiireisen välinpitämättöminä
luottavaisina
Vuosikymmenten kerrokset kertovat tarinoitaan
Avioeroja, vesivahinkoja
Salaojia, uusia kattoja
Rapistuvia perustuksia
Talot keltaisia punaisia valkoisia
Uudet asukkaat etsivät
elämisen tapaa
Jollakin kenties viimeinen kesä
Mistä syntyy onni
Riittääkö tyytyminen
Alamäessä kehoni virittyy
Jäisin kyllä hetkeksi hiljaiselle pihoille
Mutta minun kotini
on silti sinun luonasi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
historia on kaihon muistoja joskus
mutta
hienosti tuleva rakentuu Rakkaalleen
Sivut