Epäkesko

Ei yhtään pilveä paperin pinnalla.
Tulitauko on siis julistettu.
Maailman paras himmeli raksuttaa seinällä.
Mutta aika se ei vain vaihdu. Vuodenajat kopioivat toisiaan.
Onko tosiaan jo toukokuu?

Niskani noituu taas.
Se näki eilen minun ja Kerberoksen painimatsin.
Tässähän tuntee itsensä melkein aikuiseksi.
Toisaalta mikäpä hätä valmiissa maailmassa. Kadehdin kuitenkin Homerosta.
Nyt se riitelee droonien ja datakeskusten kanssa.

Ja niin joutuu karvas aika. 
Kuhilaat liukenevat lasilliseen moottoriöljyä.
Ilma selkenee sävelistä ja kirjaimista.
Pilkon ummet ja lammet etteivät ne ehdi kuristaa hengiltä.

Kukkaverho pudottaa altavastaajansa.
Avaan näkymän pusikkoon, joka on nyljetty.
Unieni hampaat narskuvat jo seuraavaa alastonta vasten.