Lähtökuopissa

Runoilija hourekuljetin

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> hourekuljetin kuva
mies
Julkaistu:
204
Liittynyt: 11.10.2024
Viimeksi paikalla: 29.7.2026 10:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

404

poem not found

 
 



Kannella on ahdasta.
Yksi paitasi aivastus ja putoan veteen.
Vuodet ovat tulleet jo siihen ikään,
jossa ne ohenevat valoon kunnes rapsahtavat poikki.

Veistät yhä askeleitasi. Minä näen niiden kaiut marmorilaatassa.
Ne kuljettaa minua vastarantaan.
Olen ensimmäistä kertaa oudolla maalla.
Minulta kestää taas vuosisata kasvaa sinua kohti.

Harvat luonnonvoimat
ovat yhtä jännittäviä kuin tuli ja kosket.
Uusi haarniska tuntuu lihaasi vasten hämmästyttävän aistilliselta.
Unohdat nallet ja teekutsut aivan liian aikaisin.

Ja minä niin alan kaivata sitä vihreän lepatusta välillämme.

 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut