puiston penkillä istun ja odotan,
mutta luulen sen turhaa olevan.
yksin kylmän tuulen uhrina,
turhaan tuhlaan aikaa.
tuhlaan aikaani elämällä,
turhaan elän paikassa tunteettomassa.
paikassa jossa ei ystävistä välitetä,
paikassa jossa ei vihamiehiä unohdeta.
elämäni on yksinäistä,
olematonta kärsimystä.
ainoana vapautuksen,
rauhan näen taivaassa.
parempi paikka olisi missä tahansa,
paitsi tässä paikallani,
elämässäni.
Selite:
totuuksia kamalia kirjoitan, viestejä piilotettuja ei koskaan löydetä toivon niin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienoa mikä runo=) Mutta ootahan ku löydät sen oikeen, nii jopas alkaa taas elämä hymyilee, usko minua kun sanon=)
Kiva tämä, poikasein. :)