Olit piano,
jonka tahdoin omistaa,
vaikka en osannutkaan soittaa
Olit lupaus
kauniimmista sävelistä,
jotka eivät koskaan
heränneet henkiin
sormissani, jotka eivät tunteneet nuotteja
ja koskettivat mustaa silloin,
kun olisi kuulunut pysytellä
valoisammilla teillä
Olimme melodia,
joka tasapainotteli hetken
olemassaolon häilyvilla rajoilla,
eikä koskaan päässyt lentämään,
tuntemaan henkeään pidätellen
liitoa ihmissydämeen
Muutin pois
ja pianoni jäi yksin
lahoavan ystävyytemme taloon,
josta kai joku
taitavampi pianisti sen pelasti,
toivon.
Ehkä viimein
sait ne siivet, jotka sinulle kuuluvat
Pianoni, ehkä viimein
sait musiikkisi
Selite:
Muistoa kunnioittaen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut