Katsot järveä
viimeistä kertaa
muistaaksesi sävelet elämän.
Etsit kultaa,
ja palaat uudestaan
vielä tähän maailmaan
Otat viimeisen askeleen
tässä toisessa valssissa,
viimeisen kerran tässä elämän kehdossa,
kuinka ruusut kuihtuu
ja lehdet putoaa
Vielä viimeisen kerran
pyörähdät silkki mekossasi,
etkä pelkää enää -
et elämää etkä kuolemaa.
Olet valmis päästämään irti,
kulkemaan läpi kerrosten
ja lopulta palaamaan juurillesi.
Itke rakas liljani
itke vanha omenapuu
iloitse ennen auringonlaskua
eikä se ole paha asia -
me kaikki kuihdumme,
kukimme,
kuolemme ja synnymme
Kyyhkysen muodon ottaa jokainen
ennen talvea,
kun viimeinenkin lehti putoaa
ja sen kuolema kiinni vielä saa.
Selite:
Erilainen kuin yleensä.. Mutta olen tähän itse tyytyväinen 🦋
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea Runo
Runostasi saa liikutusta ja ajatuksia irti myös osissa ja lukemalla pelkät kursivoidut osat omina ja ei kursivoidut omina, sekä tietysti kokonaan.