Kun on hetki mennyt hentoinen
Kun on aura niittänyt viimeinen
Siivellä kiiltävällä sivaltaen
Kylmä tuuli helmoissa hiertäen
Tulen tukahduttaa pois
Tahto tukehtua sois
Pehmoisena illassa hämärtyvässä
Kovana aamussa nousevassa
Kosketus kaunis kuin lehtien vihreä
Sivallus notkea kuin koivun vitsa
Auringon kehrä kultaansa huokaa
Tummina pilvet taustalla makaa
Pilven poimussa tulta
Auringon sisällä kulta
Auransa soisi loistavan
Omaa hehkuaan toistavan
Ei lehtien laulu nyt tuulessa soi
Ei heinien haiku nyt lohtua suo
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surumielisen kaunis.
Hienoa sanojen käyttöä
luontoaihein.ja vertauskuvin.
Pidin.
Kauniita maalailevia sanoja. Ihana otsikko.
Erittäin kaunis! Tykästyin heti sanojen soljuvaan menoon ja tuohon tunnelmaan, mikä runostasi välittyy niin hienosti!
Surumielisen kaunis.
Hienoa sanojen käyttöä
luontoaihein.ja vertauskuvin.
Pidin.
Kauniita maalailevia sanoja. Ihana otsikko.
Erittäin kaunis! Tykästyin heti sanojen soljuvaan menoon ja tuohon tunnelmaan, mikä runostasi välittyy niin hienosti!