Esiripun takana

Runoilija Bambi7

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Bambi7 kuva
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 7.3.2004
Viimeksi paikalla: 15.6.2019 22:01

Asuinpaikka: Kotka
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.9.1985
Facebook:

Ei saa olettaa
Ei saa satuttaa
Pitää uskaltaa

"If you always go slow
then you'll probably never fall
But if you never go fast
then you'll never feel tall
If you always go slow
then you'll never get hurt,
But if you never go fast
then you'll never feel
the top of the world."
-Orla Gartland, Postcards
 

"Ihmisellä on kaksi tarvetta:

Saada tulla siksi mikä on, 

ja päästä syliin." 

"We must always

change, renew,

rejuvinate ourselves; 

otherwise we harden." -Goethe


 

Je ne regrette rien. 
Ne me quitte pas.



Tässä tahtoisin myös kiittää lämpimästi kaikkia, jotka kommentoivat runojani. En aina vastaa kommentteihinne, 
mutta luen ne aina huolella, ajatuksella ja kiitollisuudella. Myös kritiikkiä otetaan vastaan ! :) 
 

Todellisuuden
verhon venyessä
ohuen esiripun edessä
odottamassa ovisilmän
takana nuo muodottomat
mustat pahalaiset varjon
kaltaiset ja levottomat

älä katso tai saatat nähdä

valepuvun taa ornamentin
ohitse väärälle polulle metsään
joka ei ihmisen silmille ole jossa
iättömät ajattomat muukalaiset
pitävät pitojaan elävät pelosta
murhetta maistelevat kuin
rakastaja tuoreen valloituksensa
nuoruudenpehmeitä
huulia

älä kosketa tai saatat tuntea

kuinka muurahaiset juoksevat
ihon alla kuinka painava on
kantajan taakka ja ainainen
ailahtelevainen aallokko
silmien takana

nurkassa liikahtaa

pihalla tonttu jonka
kasvoilla ivahymy
tuijotus tyhjä kuten
peilistä aamulla
tuijottaneen vieraan

se astui ovelle
nielaisi
vilkaisi

oli
lopussa
yksin

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Aito hymy on hyveellisyyden majatalo.
Aivan totta. Tosi, silmistä lähtöisin oleva. Lämmin kiitos kommentistasi. 

Täytyy todella olla varovainen kurkkiessaan tai kulkiessaan siellä todellisuuden verhon takana,kun ei sitä tiedä mitä tai ketä siellä kohtaa,hienoa kerrontaa,pidän.

Niin. Uskon että tiedät, mistä puhut, ehkä uskot että tiedän, mistä minä. Nöyrin kiitos, arvostan sinun mielipidettäsi kovasti. 
Ettei vain löytyisi esiripun takana itsensä "kuin edessä". Toisinaan voi runot olla kuin sisäisiä peikkojamme jotka lymyävät kehoillamme alitajuisessa sen hetkisessä maailmassamme että miten eläydymme elämäämme kun olemme valveilla.
Mielikuvarikkautta sisältyy runoihisi,johon lukijakin yrittää samaistua että päästä omien tulkintojensa äärelle.
Niinpä, ettei vain. Kuinka moni meistä voi katsoa itseään silmiin vaikkapa vain 5 min ja yhä sittenkin tietää paikkansa maailmassa, yhä tietää tarkoituksensa, kuka on. Kuin moni? 
Ymmärsit, kiitos siitä. Lämpimin sellainen. 
 

Käyttäjän kaikki runot