Kuin eilispäivän minä muistan
miten vuosia sitten
käänsit lasisen katseesi minuun,
ojensit posliinisääresi
jotka polvesta päättyivät pumpulireisiin.
Liian kuohkeassa kukkamekossa,
röyhelöisissä pitseissä
ja meikatussa hymyssä
ojensit kohti pieniä jähmettyneitä sormiasi.
Tehtaalla muotoiltu tukka taitettuna
hellehatun alle.
Minä muistan kaltaistesi katseen
ja kalkkiintuneen kosketuksen.
Jos siis et siellä pysy, minne sinut olen upottanut,
nurinperin miehen palkintopokaaliin
-voin vannoa ja vakuuttaa,
että isken posliiniposkesi vielä halki
ja teippaan silmäsi umpeen!
Selite:
voiko mitään kamalampaa olla?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Väkevä runo, varsinkin lopetus. :)
Hui
jotenkin todella pelottava runo :o
loppu on voimakas
ja pidän salaperäisestä kerronnasta
Väkevä runo, varsinkin lopetus. :)
Hui
jotenkin todella pelottava runo :o
loppu on voimakas
ja pidän salaperäisestä kerronnasta
Sivut