Tämä kaiken Onnen ja Arjen keskellä
niin maataan kuin pedataan.
eletään jo oman kehon sanoissa
huudoissa ja käskyissä.
himoissa.
myötätuntoisena varttuneena
kapinoiden kasvaneena
ensimmäistä kertaa
tunnen Itseni.
Niin Teilläkin on vaikeaa myöntää
joskus
omia tapojaan.
Kaiken Onnen ja Arjen keskellä
huusi tuntematon hahmo
"vain onnestaan tietämättömät äidit
pitävät käsiään vatsalla"
Pelkoni, etten tuntisikaan jälkeläistä
omakseni
taikka Sinuksi.
Taikka Lapseksi.
..pahintani,
etten muistaisikaan sormustajaa
kenen kanssa kaikki piti jakaa.
Vielä uskallan myöntyä
käyttäväni monia hyödyksi
ja meneväni riman ali.
Joskus vannon jopa olevani tylsä
ja r ö y h k e ä.
- - eivät ne unet anna sijaa sängyllesi.
Selite:
mietteitä sain paljon työpäiväksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
tästä mä pidin todella paljon..erikoinen ja mieleenpainuva, tahto lukea aina uudestaan syntyi tämän runon luettuani=)
kirpaisitpa jälleen korkialta ja kovaa... mietin.. juu... niin.... pidin, kuten siusta aina.
Sivut