Kaiken keskellä olet hukassa,
kuin vanha mies suihkussa.
Loputtoman pitkältä tuntuu
omien jälkiensä peittely.
Asioista arvailu.
Huomisen aloittelu
toistamiseen tapetoidulta seinältä.
Lattialle karisseet kahvin murut
ja eilispäivän leipä.
Talvi tekee totiseksi,
mielen salaa matalaksi.
niin kuullaan..
Kuviteltu kattaus ja kynttilä takan tilalla.
Naurulleni sokea ihminen
-oi, nuku onnesi ohi, typerys!
Vuosia luovutetut sanat jäävät haaveeksi,
kahvisi kylmäksi.
Tyynesti toivotamme uudet vuodet.
Selite:
ihmiselle joka valtaa edelleen suurimmat osat muistoistani.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Moni on valmiille kattaukselle mainitun sokea, mitä sitten liekään - kohtaloa (helppo leima), ha.
Nättiä kulkua kolmannessa osiossa, ja meikäläistäkin nuoleva aihe luetuttaa monesti.
Ensimmäiseen runoon ei ikinä pitäisi jäädä kiinni mutta minä jäin tähän. Joka luku kerran jälkeen tämä avaa minulle uusia ulottuuksia tai sitten tajuan hitaan puoleisesti. Erityisesti pidän toisesta säkeistöstä.
Suosikkeihin.
hieno upea tämä. <: pidän tän selkeästä ja hm. hieman käskevästä sävystä. ;) ja vertauskuvat on kivoja, sopivat tähän hyvin.
Upea tämäkin :) hyvin kirjoitat... :)
Sivut