Humallus

Tänä iltana saa kipusi taas nurin
koko elämäsi yhdellä kulauksella.
Olit yksin ja aina, sitähän sä surit
ja unohdit ketä  on sun puolella.

Annat lasin tyhjetä ja täyttyä taas,
pullon hivuta tiukempaan halaukseen.
Kertoa, mikä kaikki sua vituttaa
ja miksi kukaan ei ole apua tarjotakseen.

Ja minä silitän ja ymmärrän, -taikka väitän niin,
vaikka ymmärrys on vaihtunut ajatuksiin;
rakastinko väärin ja mitä oikein tein
etten riitä sulle syyksi olla selvinpäin?

Miten kertoa sun surulle ja yksinäisyydelle,
että itse ovesi suljit ja avain on sulla.
Mihin katoaa rakkaani, antautuu hulluudelle.
Miksi puhuu hän hulluja mieheni suulla?