Katkolla Lepositeistä

Kuin sieluni oisin myynyt,
raivaan tilaa raivolleni.
Kyltymättömälle janolleni.
Äänet huutavat päässäni,
vuoroin jääkaapissani.
Olen -en ole -olenhan katkolla.

Korvieni väli on kuin suuri soittorasia.
Kieleni alla asustelevat hiekkadyyni
ja kolme karvaista kamelia.
Sehän oisi aika kiva juttu!
Jos puhuisit enemmänkin, kuin pari tavua.
Ja näin ollen -näin ollen,
saisi huudot hiljenemään.

Sillä tapellen laulamme rakkaudesta.
Lepositeitten hurmiosta,
avainsanan oikeudesta.
Ihanuudesta olla toisen otteissa,
vieritettynä vastuuna,
vapaana omista teoista.

olla katkolla..

Kuka laittoi viinaan alkoholia?
Oliko tarkoitus
saada juopot alkoholisoitumaan,
vai kukamitähä?!

Jumala ei ollut tyhmä.
Jotta dementikoille olisi kaikki uutta,
hän sponssasi blondeille hauskuuden,
ja kylvi ehtoollismaljan siemenen.

Ja minä kun hukkuisin
tippaankin..
Tunnen kohta katkeavani.