Paksun maton alle,
pölyjen sekaan saastan piilotan.
Syvälle sen työnnän.
Miksi sinne kurkistaisin, voimiani rasittaisin?
Onnen tunteen se aiheuttaa,
suuren ilon sydämeen.
Nyt kaikki siivottu on, harteilta pölyt pyyhitty.
Matto niin pehmeä,
niin arvokas,
tuskin päälle astua uskallan.
Kiiltävänä hohtaa,
- aito persialainen.
Tomuttaa sitä ei saa,
likaisilla jaloilla päälle sontaa kantaa.
Kaikkien nähtäville se kelpaa,
ulospäin kukoistaa.
Kunpa tietäisitte, mitä alleen piilottaa,
kunpa tietäisitte.
Tämä kaunis
- aito persialainen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut