Minussa nukkuu kaikki.
Tuuli joka painaa maahan,
huokuu ylitse ja läpi
jättäen jälkensä
sinun kuvasi.
Kämmenselkä koskettaa aavaa ihoa,
sormet lipuvat tyynyn kulmalla.
Vasta nyt nähdään
miten harhaan
sydän voi lyödä.
Selite:
jaah.. I'm back! pitkän tauon jälkeen olen palannut.. lukekaa niitä muita.. tää on vaan ajatusten virtaa miehistä jotka eivät soita..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"Vasta nyt nähdään
miten harhaan
sydän voi lyödä"
minä ihastuin tähän kohtaan, upea. Ehkä se sydän voi oikean rytmin vielä löytää :)
Taidokasta runoilua!
Älä nyt! Tää on tosi kiva.
Tämä hiljaisuus joka painaa kaikkia luita, seiniä, sydämiä ja ihoja...
siis vau. upea.
Pidän tavattomasti tuosta lopetuksesta,
"vasta nyt nähdään
miten harhaan
sydän voi lyödä"
Siinä on jotain niin todellista ja
pelottavaa että...menen sanattomaksi.
Tämäpä vaikuttava. Tästä tuli sellainen järjettömän hieno kuva mieleeni, sellainen herkänsurullinen aamuhetki. Hienoa jälkeä.
Päätyy suosikkeihin.