Mikä kylmyys voikaan kohdata kavahtajaansa
tämän kesän tulenpalavissa huoneissa,
jonka viimoissa huutavat
pohjolan muusat
jättävät siunaamatta maan
ja mielen.
Huoneissa, jotka pelkäävät päivän katovaisuutta
kuitenkin haaveillen salaa
yön samettista pintaa
tapahtuu muuttuvia asioita,
joissa sanat "kyllä" ja "ei"
muuntuvat huokauksista
pinnallisiksi valon aaveiksi.
Aaltojen pimeää alaisuutta -
jotta tuntea voisi kerran muutakin,
kuin mitä sydän
ja hauta ja äitimaan luut
vailla vaitiolovelvollisuuttaan
laulavat
haaveilevat jopa vuosisatoja sitten kuolleet.
Runoilijat ja romantiikot kokoontuvat
palvomaan
rappioruumiidensa lopullisuutta.
Kesäkuu on harvoin niin kylmä,
kuin kuolleen sielun kantaja.
Haluaisin luoda aurinkokellon
jopa sadepilville.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi