Ennen sua mä en tienny rakkaudesta mitään.
Koska en mä tiennyt ketään
joka pystyis rakastamaan tällaista.
Tyttöä niin vajavaista, naista niin erilaista.
Sä tulit ja osoitit kuinka virheet suudellaan pois ja kuinka murheet pyyhitään pois.
Opetit mulle miten tunteiden vuoristorataa ajetaan, miten me sitä ohjataan.
Olit silloinkin läsnä kun mä katoilin itseltäni.
Sä et koskaan hylännyt vaikka seisoin itsepäisesti tielläsi.
Otit vastaan itkut ja mielen potkut
Vaikka mä kyselin et mitä sä vielä siinä notkut.
Sun kanssa me kasvettiin yhteen,
puunjuuret punottiin vyyhteen.
Nyt kun me seistään vasten aamunkajoo, mä suutelen sua ja kohotan katseeni sen kultaiseen valoon.
Minä kysyn saanko luvan ja sä nyökkäät ja me tanssitaan lähemmäksi ikuisuutta.
Sä oot mulle aina jokaisena nousevana päivänä rakasta ja uutta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit