Katson pyöristyvää
mahaasi
kuuntelen kuinka
voit aamulla pahoin
miten himoitsit jotakin suolaista
kolmen aikaa yöllä.
kuuntelen kun kerrot että vauva on alkanut liikkua,
miten ihanaa on tuntea liikkeet.
nyökyttelen ja sanón sen varmastoi olevan ihanaa.
Hymyilen vaikka mieleni tekisi huutaa sinulle
etten halua kuulla,
en halua nähdä somasti pyöristyvää vatsaasi
En halua kuulla millaistase on,
sillä pelkään etten itse ikinä
saa sitä kokea,
ettei minulla koskaan ole vauvamahaa,
etten tunne lapseni liikkeitä,
tunnen vain mahani mörinän
ja kaipuun sydämessäni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pidin tästä ehkä eniten niistä runoista, jotka käsittelevät tätä aihetta.