Vereni, hautani.

Runoilija Mauri08

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 22.10.2003
Viimeksi paikalla: 6.12.2020 18:10

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.8.1982

 

Olen kulkenut tämän valottoman yön alla niin kauan, etten enää tiedä miltä tuntuu valon alla elää.
Tämän yön sydämestä ei kajasta edes ikuisuuden pieninkään kajo. Tässä toivottomassa pimeydessä minä olen kantanut taakkaa joka minut on painanut upoksiin.
Jokainen tuuli täällä pimeässä yössä minua viiltää ja taakkaani kasvattaa.

Minä hukun vereen mikä on minusta kaikkina näinä pimeinä hetkinä valutettu. Minusta on valunut kaikki ilon ja rauhan viimeisimmätkin elon pisarat.
Vielä näinä hetkinä jolloin minä nielen kaiken tämän veren yhä kasvavan taakkani alla mikä minua painaa, minua viilletään.
Yhä suurimmankin tuskani hetkellä en minä raastajiltani rauhaa saa.

Pelko, suru, katumus, epätoivo. Minun neljä tuomionpäivän ratsastajaani joiden miekat minut lävistävät.
Verisessä haudassani minä vielä kerran nostan käteni kohti mustaa taivasta pelastustani haroen.
Sieluni viimeisellä elämän lyönnillä minä valutan viimeisen toivoni pisaran.
Kyyneleen josta sinun nimesi heijastuu, Jeesus.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Vahvasti tummasävyinen vaikuttava teksti.

Todella voimakasta tahtoa.
 

Käyttäjän kaikki runot