Kun kuu ja tähdet
tuijottavat minua
Näen totuuden
ilman todellisuutta,
ilman kahleita
ja se on kaunis
Liian usein kaikki ovat kahlehdittuja
ja sokeita
Kuin rikkinäiseen peiliin katsoisi
Se on heidän totuutensa
annettu hopealautasella
otetaan pois hehkuvilla pihdeillä
Kun kipu laantuu
ja rakkulat häviävät
he näkevät sen mitä minäkin
saman rikkinäisen peilin
eri paikassa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
