Minun Pääsiäiseni

Runoilija sunrain

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 31.3.2018
Viimeksi paikalla: 22.5.2020 16:58

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Minun Pääsiäiseni on tyhjä hauta,

narsissi, joka kumartaa Herralleen,

kuolleiden lintujen laulu,

enkelten tanssi maan ja taivaan välillä.


Siinä kuiskii pajunkissojen lempeä hymy,

lintujen huilut, jotka aistivat kevään,

liekki, joka kuoli,

mutta loistaa ikuisesti.



Aamussa soi vapauden kiitos,

entisten kahleiden keveys,

lupaus, joka ojentuu auttamaan,

ja aurinko, joka ei koskaan sammu.
Selite: 
Ihanaa Pääsiäistä kaikille!
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Todella kaunis, sanomaltaan kristillinen runo. Tällaisia kristillisinä juhlapyhinä pitäisi kirjoittaa. 
Kristillinen sanoma kuultaa sanoissasi pehmeänä
Kiitos runoilijalle
pääsiäinen on ilojuhla
 
Jouluyön kirkkaus loistaa maanpiirin yli. Ajaton säteily sydämistä sydämiin.

Siunauksellista Pääsiäisen aikaa..
 
Selkeäsanainen hieno pääsiäisruno.Hyvää Pääsiäistä sinullekin ja kiitos kommentista.
On todella hieno runo, jossa pääsiäisen sanoma välittyy kauniisti.
nöyryys runosi syvyydessä ihastuttaa
arvot luontokuvauksessasi, kokonaisuus
tuntuu rauhoittavalta, viesti rauhan julistukselta,
sallivuuden erityis ymmärryksetä
 
Herkkä ja pysäyttävän kaunis on runosi. Tuli mieleeni; pyhä tunnelma.
Upeaa runotaituruutta. Pääsiäinen oli aurinkoinen.
Taidokasta, tunnelmallista kerroksellisuutta. Monisävyinen :)
Kaunis ja lohdullinen pääsiäisruno.
Hieno runo. Upeasti olet kuvannut tässä pääsiäisen syvimmän olemuksen. 
Syvällinen sanoma koskettavassa runossasi.
tunteella kuvattua, huolella tehtyä.
Syvällistä pohdintaa pääsiäisen juhlan sanomasta, joka kantaa myös edemmäs elämään. Lisätuotantoa odotellen...
Erittäin tyylikäs runo!
Kaunis, hieno runo.
Runossa yhdistyy kristillinen kuvasto ja kreikkalainen taru. Tarinan mukaan Hera muutti Narkissoksen kukaksi, narsissiksi. Kristillistä sanomaa kuvaa tyhjä hauta ja kuolleitten lintujen laulu, joka tarkoittaa sitä, että kuolleet ovat heränneet kuolleista ja laulavat taas. Narsissin kumarrus on kuin itsensä ihailijan nöyrtyminen ja ymmärtäminen, ettei itse ole kaikki.

Runosta löytyy paljon muutaakin kuvastoa, johon haluaisi kaivautua syvemmin, kuten liekki, joka sammui, mutta loistaa ikuisesti. Onko se jokin sanoma tai oivallus, havahtuminen, joka vaikuttaa pitkään kirkkaana sanomana. Runon lopussa raskaat kahleet muuttuvat vastakohdikseen, keveiksi. Erityisesti runon loppu on toivoa antava: elämä jatkuu.
 

Käyttäjän kaikki runot