Joki puskee rinnan muodon kivipatoa vastaan
tämä multa on täynnä säkeitä, lohkareita jotka kääntää
vuodenajat marssivat jääkautena yli
sanat kyselevät tokkuraisena ilmansuuntien perään
jaksan ajatella sulavaa multaa
lommoja auran terissä näitä vakoja, suoria kuin säkeet
kohmeisen pellon runoilijaa, sen kivisiä arpia kasvoilla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pohjanmaalla on keväät aina omanlaisia aikojaan, tulevat tulvavedet, kivasti runoilet sieltä, pidän sanoisasi, maalaistyttö kun olen, herkkä kaunis runo
Hyvin kuvattu viljelijän kevättä