Jossain kaukana tunnelin päässä
näkyy hiukan valoa.
Juoksen eteenpäin,
mutta loppua ei näy.
Nojaan seinään,
mutta jalat pettää alta.
Valahdan voimattomana maahan.
Luovutan.
En pääse koskaan tunnelin päähän.
Juuri,kun luulen,
että happi on loppumaisillaan,
joku nostaa mut syliin
ja vie kohti valoa.
Nuuhkaisen raitista ilmaa.
Olen elossa.
Snä tulit ja pelastit
minut varmalta kuolemalta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oon vaan kulkenu tätä tunnelia sen verran kauan, että kohta ei enää voimat riitä. Loppu oli jo kerran lähellä, ja kohta jos ei valoa näy, niin se on väistämätöntä.